lauantai 29. syyskuuta 2012

Elämää kahden aran kissanpennun kanssa

Hyviä puolia arassa kissassa:

  • Saat syödä kanaherkkusi aivan omassa rauhassasi
  • Saat nukkua sängyssä yksin
  • Kukaan ei jää maukumaan perääsi kun lähdet ulos
  • Kukaan ei valita oven takana kun nukut
  • Kissa ei valtaa sohvaasi, se pelkää sinun tuoksuasi
  • Vaatteissasi ei ole yhtään kissankarvaa
  • Kissat pysyvät omassa kolossaan tiiviisti, niitä ei tarvitse houkutella sinne
  • Voit kuvitella ettei sinulla edes ole kissaa koska et näe sitä koskaan
Jotenkin nämä eivät oikein lohduta minua, kissafania, kuitenkaan.

Kosketuskeppi aran kissan koulutuksessa:

Kosketuskeppi on arkoja kissoja varten, jotka pelkäävät lähestyvää kättä, joka yrittää silittää sitä. Hanki n. 30cm pitkä muovinen keppi, jota voit myöhemmin leikata lyhemmäksi. Kokeile laittaa keppi kissan näköpiiriin n. 10cm päähän kissasta. Jos kissa ei ole kiinnostunut kepistä, voit liimata siihen vaikka höyheniä. Kun kissa kiinnostuu kepistä, vie sitä kissaa lähemmäksi ja yritä vaikka silittää kepillä hellästi kissaa kyljestä. Toista tämä vähintään viisi kertaa päivässä ja leikkaa joka aamu keppiä 1-2 cm lyhemmäksi. Lopulta keppi on niin lyhyt, että se piiloutuu käteesi jua pääset silittämään kissaa omalla kädelläsi.

Huomioi aluksi että kissa näkee kenen kädessä keppi on. Älä koskaan lähesty kissaa takaapäin.

Naksutin aran kissan koulutuksessa:

Hanki eläintarvikeliikkeestä (tai vaikka Biltemasta) koirankoulutuksessa käytettävä naksutin. Naksutinta käytetään palkitsemiseen aina kissan tekemän toivotun asian ja herkkupalkinnon välissä. Lopulta naksaus riittää palkitsemaan kissaa jos sille kuitenkin annetaan säännöllisesti myös herkku naksautuksen jälkeen. Naksutinkoulutus vaatii ehdottoman oikeaa ajoitusta naksauttamiselle sekä sellaisia herkkuja, mistä kissa todella pitää.

Kommentteja naksutinkoulutuksesta Canis-lehdestä:

"Ystäväni löysivät noin viiden viikon ikäisen villikissan. He halusivat pitää sen, mutta se oli täysin kesytön, se sähisi ja kynsi. Ystäväni laittoivat sen koirahäkkiin totuttelemaan elämään sivistyksen parissa. Kissa ryömi häkin perimmäiseen nurkkaan, käpertyi kerälle eikä liikkunut kahteen päivään."

"Otin esiin naksuttimen ja purkin tonnikalaa. Naksutin ja heitin pienen kalanpalan kaltereiden läpi kissan viereen. Astuin askeleen taaksepäin ja odotin. Kissa ei voinut olla haistamatta kalaa, se nosti päätään yhden sentin verran. Naksutin tästä toiminnosta ja heitin kissalle toisenkin palan kalaa. Kissa söi palaset. Jippii!"

"Sitten en tehnyt yhtään mitään. Kissa nousi ylös ja astui askeleen minua kohti. Naksutin tästä askeleesta ja heitin uuden kalanpalan kissan viereen, ja taas se söi kalan."

"Kuinka kauan kissanpennulla kesti ymmärtää tämä asia? Kuuden naksauksen jälkeen se oli yhtäkkiä aivan häkin etuosassa ja odotti kärsimättömänä, että jatkaisin kiireesti naksuttamista ja kalapalojen heittelyä. Silloin annoin sille jättipotin, mikä tällä pienellä kissanpennulla tarkoitti noin teelusikallista ruokaa. Harjoitustuokio päättyi siihen."

Yksinkertainen ohje aran kissan harjoiteltavaksi:

1) kissa kuulee ruokakupin äänen,
2) kissa lähestyy ruokakuppia ja samalla kättäsi, joka on esteenä kissan ja kupin välissä,
3) kissa antaa hipaista itseään, ja
4) kissa pääsee syömään.

Tässä tilanteessa naksuttelu auttaa kissaa ymmärtämään syy-yhteyden paremmin, ensin naksautetaan ja palkitaan vain kissan lähestymisestä ja erikseen jokaisesta lähestymisaskeleesta. Myöhemmin siitä, että kissa ei väistä kun liikautat kättäsi hieman lähemmäs kissaa, ja vasta vähitellen pääset kosketukseen asti. Näin saadaan enemmän portaita tuohon väliin, koska kosketusvaatimus saattaa aluksi olla liian suuri kynnys ylitettäväksi.

Karman ja Nemon luonneanalyysi:

Karma
Karma on luonteeltaan vilkas (vähän villikissamainen), leikkisä ja itsenäinen. Karma on huomattavasti pienempi, hennompi ja luisevampi kuin Nemo. Karmalla on sitruunan malliset silmät ja suuret, kolmiomaiset korvat. Kun leikitän pentuja, Karma yleensä vie koko shown Nemon silmien edestä. Karma on todella arka ja kun yritän syöttää pentuja sylissä, Karma käy hakemassa nopeasti palasen ruokaa ja pakenee kiireenvilkkaa piiloon syömään. Karma ei voi sietää silityksiä saatika kantamista yli 2 sekunttia. Karma tykkää nukkua poikani sukkalaatikossa ja lähestyy minua vain äärimmäisessä nälässä. Karmaa ei näe kuin ruoka-aikaan, muuten se luikkii sohvan alla peloissaan.

Karmaa pääsee silittämään vain jos se on todella syvässä unessa kolossaan ja saa vaivihkaa hivutettua kätensä sinne mukaan. Toisaalta minusta tuntuu, että Karma syvällä sisimmässään rakastaa läheisyyttä, mutta on vain niin hitaasti lämpenevää tyyppiä, ettei uskalla lähestyä ihmisiä. Kun silittelen nukkuvaa Karmaa, se aloittaa pesemään kättäni. Tämä neiti onkin todellinen siivoisfriikki, Nemo onkin jo ulkoistanut turkinhoitonsa Karmalle. Karman luonteeseen en ole vielä ehtinyt pahemmin tutustua paremmin kun ei se ole mua hyväksynyt vielä laumaansa :(

Karman lempipaikka: Sukkalaatikko ja raapimapuun ylin peti

Karman lempiruoka: Juniorinappulat, palkintoherkkuja nuuskitaan nenää nyrpistellen ja märkäruokaan ei viititä edes koskea

Karman lempileikki: Saalistaa tikun päässä olevaa sulkatupsua

Missä Karma on hyvä: Sopeutumisessa, heiluriovellinen kissavessa ei tuota ongelmaa

Miten Karma osoittaa kiintymystä: Nuolemalla tai jäämällä jalkojeni päälle pesemään itseään ruokailun jälkeen

Nemo
Nemo on todellinen pullea rakkauspakkaus. Laiskimus ja ihanan upottavan pehmeä. Nemo ei halua jakaa leikkejään Karman kanssa vaan katselee mieluummin vierestä, yksin ollessaan tosin intoutuu rajuihinkin leikkeihin. Nemo ei aristele enää ollenkaan syömistä sylissäni. Joskus Nemo haahuilee pitkin asuntoa kehräten hellyydenkipeänä, se tarkoittaa että se haluaa minut makoilemaan lattialle. Meillä on Nemon kanssa todellinen vuosisadan rakkaustarina menossa, kun olen lattialla mahallani se tulee nuolemaan minua huulista, suukottelemaan. Nemo tykkää puskea päätään poskiani ja käsiäni vasten, pyöriskellä lattialla käsieni välissä kehräillen ja nuoleskella sormiani. Joskus Nemo innostuu liikaa talloessaan etutassuillaan minua ja kynnet raapaisevat tai syödessään kädestä se puraisee ihoani. Silloin Nemo menee onnettoman ja syyllisen näköiseksi ja yrittää paikata virheensä nuolemalla haavaa <3 Kun herra sattuu heellyyspäälle, se nauttii hennoista silityksistä ja pusuista, muuten se kammoaa edelleen kättäni eikä vieläkään viihdy sylissä.

Kun meillä imuroitiin tänään, Nemo tuli minun luokseni kehräämään ja näytti kuin se haluaisi sanoa: "Pidä minua sylissäsi turvassa, ja sano ettei ole mitään pelättävää." Rohkeus ei vaan riittänyt vieläkään syliin asti tulemiseen. Hellyyshetkiä me pidetään pöydän ääressä tai lattialla kuitenkin päivittäin.

Nemon lempipaikka: Ruokatuolilla joka on ruokapöydän alla, pöytäliinan piilossa on kivaa nukkua.

Nemon lempiruoka: Juniorinappulat, kuivattu kana meni yhden kerran ja märkäruoka vain vähän nirsoillen

Nemon lempileikki: Massun kutittaminen hanska kädessä, kivaa purra ja raapia.

Missä Nemo on hyvä: Söpönä olemisessa ilman mitään vaivaa. Nemo on niin söpöliini ettei sitä raaski edes kieltää.

Miten Nemo osoittaa kiintymystä: Nuolemalla, suukottelemalla, kiehnäämällä, kehräämällä, tepastelemalla päällä, tallomalla tassuillaan...

perjantai 28. syyskuuta 2012

Karma ja Nemo saapuivat kotiin

Kotimatka

25.9.2012, pikkuisemme Karma ja Nemo lähtivät kanssani kotipaikkakunnaltaan Laihialta junalla kohti uutta kotiaan Jyväskylään. Aluksi molemmat olivat niin yllättyneitä etteivät sanoneet mitään kuljettaessani heitä kantorepussa. Ensimmäisessä junassa Karma hieman ahdistui ja alkoi miukua levottomana, Nemo päästi muutaman miukaisun mutta nukahti sitten käteni päälle. Lopulta Karmakin nukahti... Nemon päälle. Matka meni sujuvasti kotiin asti vaikka lemmikkivaunussa oli heidän lisäkseen koira, miukunaa oli aika vähän ja sekin hellitti silityksillä. Kävellessäni kotiin juna-asemalta tajusin, että pikkuiset olivat aivan jäässä, miten en ollut älynnyt laittaa heille villapaitoja tai edes peittoa lämmikkeeksi.

Kotona pennut saivat tuttuja nappuloita, raikasta vettä ja uuden hiekkalaatikon. Pennut tutkivat koko asunnon perinpohjaisesti yhdessä ja lopulta simahtivat kiipeilypuun koloihin lopenuupuneina. Aluksi jännitin, miten pennut suhtautuvat uuteen hiekkaan tai kannelliseen ja heilurioviseen kissavessaan, mutta hyvin se sujui. Ensimmäisenä päivänä pennuilta ei tullut tosin ulostetta ollenkaan ja aloin olla jo huolissani ja kaivoin eläinlääkärin numeroa jo esille...

Kuvia, kuvia

Unet kesken leikkien
Raapimisen iloa
Kaksipäinen kissa vai kissakasa?

Nemo

Karma



Matoja!

Päätin heti ensimmäisenä päivänä madottaa pennut jotka olivat synnyinkodissaan saaneet raakaa riistaa ruoakseen. Minua oli peloteltu madottamisen vaikeudella, joten päätin pelata varman päälle. Ensin annoin pentujen olla aamupäivän nälässä ennen kuin lähdin kauppaan. Ostin kaupasta Gourmet Diamant kissan luxus herkkuherkku naminamia joka oli tehty tonnikalasta ja katkaravuista. Sekoitin matolääkkeen siihen, kummallekkin omat annoksensa. Ensin hain Nemon syömään suljettuun tilaan oman ruokansa (joo Karma naukui oven takana), sitten Karman. Kumpikin hotkaisi ruokansa (ja lääkkeensä) muutamalla nuolaisulla ja niin oli madotus tehty. Where was the problem?

Illalla menin taas siivoilemaan kissavessaa ja löysinkin sieltä VALTAVIA suolinkaisia n. 10cm pituisia ja melkoisen pulleitakin. Ei ihme että pennut eivät olleet tuntuneet pullistuvan ja niiden turkki oli tullessa ollut melko takussa. Loiset olivat syöneet kaiken pentujen ruuan ja siksi ne eivät olleet saaneet ravintoa tai vitamiineja jotka olisivat pitäneet ne kunnossa. Nyt siis sain selityksen myös ummetukseen ja pennut ovatkin madotuksen jälkeen tulleet paljon elinvoimaisemmiksi ja pulskemmiksi :)

Sylittelyä

Olen ottanut pennut heti niiden tultua aikamoiseen koulutukseen, ne saavat kyllä tehdä oman osuutensa jokaisen suupalansa eteen. Pennuilla oli omasta mielestäni erittäin paha käytöshäiriö: ne eivät voi sietää minua tai syliäni! Aina kun lähestyin kissoja saatika yritin koskettaa ne lähtivät karkuun jo ennen kuin pääsin metrin etäisyydelle. Käteni lähestyminen aiheutti pelokasta vilkuilua ja karkumatkan. Ei toivettakaan siitä, että voisin koskaan saada niitä syliini asti. Olin pettynyt. Missä minun sylivauvani olivat, joita olin odottanut näin kauan?? Ei näistä villikissoista ole syliin tai edes silitettäväksi.

Vaikeudet on kuitenkin tehty voitettaviksi (tai sitä ainakin kannattaa yrittää). Otin haasteen vastaan ja aloin kesyttää ja kasvattaa pentuja. Lopullisena tavoitteena on saada pennut viihtymään sylissäni ainakin 15min. Välitavoitteena olen pitänyt jaloissa kiehnäämistä ja sen jälkeen sitä, että pennut tulisivat itsestään syliini.

Miten kissa sylikissaksi? - Minun neuvoni:

  1. Kissa saa ruokaa vain ja ainoastaan sylissä, sen on voitettava pelkonsa saadakseen ravintoa. Vettä pidän koko ajan esillä vapaasti saatavana. Silitä kissaa kun ruokit sitä, se yhdistää silityksen mukavaan tekemiseen, syömiseen. Tulos: aluksi kissat olivat mieluummin syömättä, mutta lopulta nälkä vei voiton. Kissat hakivat sylistä ruokaa niin, että vain etutassut koskettivat syliä ja menivät sitten muualle syömään. Nykyään Nemo on jo niin tottunut syliruokintaan, että se istuu tyylikkäänä reidelläni ja mutustelee siinä ruokansa, ruokakupin äärellä. Karman kanssa emme ole juuri saaneet tuloksia aikaan.
  2. Kun pentu tulee sinua lähelle (tai jopa syliin!), anna sen mieliruokaa palkitaksesi lähestymisen. Anna herkkua myös jos kissa on antanut silittää edes yhden kerran. Tulos: Kissani eivät tykkää enää: maitonameista, kuivatusta kanasta, naudanmaksasta tai kissanmintusta..... onko minun silitykseni NIIN kamala? :(
  3. Ota kissa syliin säännöllisesti, näytä sille ikkunasta tai parvekkeelta maisemia, joita se ei muuten näe. Tämä voi houkutella kissaa olemaan raapimatta sylissä. Tulos: Kissa viihtyy sylissä 2 sek ja hyppää sitten alas. Tosin kynsiään eivät käytä minuun niin paljon kuin voisi kuvitella.
  4. Nuku kissan kanssa, nukkuessa kissa tottuu läheisyyteen ja omistajan tuoksuun. Jos kissa ei tule sänkyysi nukkumaan, sulje se samaan huoneeseen, missä nukut ja poista muut mukavat nukkumapaikat. Lopulta kissa päätyy sänkyysi. Tätä ei olla kokeiltu vielä.
  5. Lue kissoille rauhoittavalla, matalalla äänellä kirjaa tai sanomalehteä makoillessasi vatsallasi lattialla. Kissojen pitäisi tulla moikkaamaan sinua lopulta (ainakin sanomalehtien rapina on vastustamaton). Kun kissa tulee lähellesi, sinulla on loistava mahdollisuus palkita kissa siitä. Tulos: Kissani ovat tulleet katselemaan minua ja kerjäämään ruokaa. Miten tämän saisi vähitellen siirrettyä niin että pennut olisivat luonani muulloinkin kuin silloin kun on niiden herkkuhetki? Silitykset eivät tunnu olevan lähelläkään palkintoa, pikemminkin suuren suuri, julma rangaistus. Aaaaaargh!
  6. Ripottele syliisi kissojen herkkuruokaa (meillä juniorinappuloita, paljon parempia kuin maksapallerot ilmeisesti). Tulos: Kissat tulevat syliin, syövät ja lähtevät. Huoh.
  7. Ikääntyminen ja leikkauttaminen.
  8. Ota kissa syliisi aina kun haluat ja pakota sitä hellävaraisesti olemaan siinä hetken. Älä kuitenkaan jahtaa koskaan kissaa tai käytä väkivaltaa.
  9. Ruoki kissoja raksuilla sylissäsi siellä, missä haluat viettää heidän kanssaan aikaa.
  10. Päästä kissa pois sylistä ennen kuin se alkaa rimpuilla tai vasta kun se on rauhoittunut, näis se oppii, ettei rimpuilemalla pääse pois ja se on turhaa. Kaikkein arimmilla kissoilla tämä ei toimi.
  11. Vietä paljon aikaa lattialla vaikka TV:tä katsellen tai kirjaa lukien, jotta kissa tottuu olemassaoloosi. Anna kissan haistella sinua rauhassa.
  12. Juttelu ja rauhallinen puhelu äänellä, joka on tarkoitettu vain kissallesi, totuttaa kissaa ääneesi.
  13. Älä KOSKAAN anna kissan hypätä pois sylistäsi, kissaa sattuu kun se tulee etutassuilleen ja saa ikävän mielenyhtymän sylissä olemisesta. Laske sen sijaan kissa hellästi alas.

Tuntuu raivostuttavalta välillä kun joidenkin toisten pennut tulevat heti tutustumisen jälkeen kerjäämään silityksiä ja minun pitää paiskia töitä niska limassa saadakseni edes toisen syömään sylissäni enkä saa kiitokseksi edes pään puskemista. Välillä tuntuu, että antaa olla, olkoot villejä ja kiinnostuneita vain toisistaan eikä ollenkaan musta. Olen kuitenkin taistelija luonteeltani kaikissa asioissa, joten ainakaan ihan vielä en ole valmis luovuttamaan.

Nyt haastankin lukijat mukaan! Kommentoi, mikä on sinun paras ohjeesi syliharjoitteluun?

Nemon ja Miian rakkaustarina

Kaiken uurastamisen keskellä sain kokea yhden ihanan hetken Nemon kanssa. Olin leikittänyt Nemoa Karman nukkuessa makoillessani lattialla. Nemo siirtyi ruokapöydän tuolille lepäilemään ja minä ängin viereiselle tuolille lukemaan kirjaa rauhoittavalla äänellä ja silittelemään nukkuvaan kisua. Muutaman aukeaman jälkeen (ääni käheänä), hapuilin Nemon syliini jatkaen yhä lukemista. Yhtäkkiä Nemo heräsi (olinhan siirtänyt häntä) ja hyppäsi pöydälle. Ajattelin että siinä sitten meni viimeisetkin silitysmahdollisuudet, mutta Nemo alkoikin kehrätä, nuolla huuliani ja puskea poskeaan omaani vasten. Välillä se pyörähti ympäri (kummallista) ja sitten taas pussaili minua. Tuossa vaiheessa sain silitelläkin ihan rauhassa. Lopuksi nemo hieroi tassullaan minun tuoksuani kasvoihinsa ja puski kättäni vasten.

Tällaiset kokemukset saavat voimaa jatkaa ja yrittää. Tuntui ihan vastarakastuneelta! <3

Huomenna asiaa kostekuskepistä, naksuttimesta sekä Nemon ja Karman luonteesta.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kissanhakumatka

Pennut 10-viikkoisina
© Tuukka Ketomäki

Olen lähdössä hakemaan Nemoa ja Kharmaa ensi viikonloppuna 22.9. pohjanmaalta. Kun en omaa autoa omista, täytyy matkustaa tyylikkäästi taajamajunalla. Olenkin miettinyt, miten saisin matkan toteutettua kaikkien osapuolien kannalta mahdollisimman kivuttomasti ja mukavasti. On selvää, että emostaan erotetut pennut varmasti naukuvat matkalla, mutta joitain keinoja on sen vähentämiseksi.
  1. Vieroita pennut emostaan hyvissä ajoin ennen matkaa. Älä päästä kissaa ulos, ettei se karkaa. Kissat yleensä vaistoavat, että jotain tapahtuu ja piiloutuvat tai pakenevat.
  2. Tarjoa kissalle ennen matkaa runsaasti vettä, mutta niukasti ruokaa, ettei se oksentelisi matkan aikana.
  3. Laita kissa kantokoppaan vasta juuri ennen kuin lähdet, ettei sen tarvitsisi olla siellä yhtään pidempään kuin on pakko.
  4. Pehmusta kantokoppa imukykyisillä pehmusteilla.
  5. Jos matka kestää yli 3 tuntia, kissan pitäisi päästä välillä valjaissa ulkoilemaan ja tekemään tarpeitaan sekä saada vettä. Yli 6 tunnin matkalla kissan pitäisi saada kevyt ateria.
  6. Silittele kissaa tyynnyttävästi matkan aikana. Voit myös jutella.
  7. Huomioi junassa lemmikkivaunu!

Ongelmakseni muodostui se, että ostamani valjaat ovat liian isot pennuille (en ajatellut ulkoiluttaa pentuja ennen kuin ne ovat toipuneet rokotuksista). Kissoille täytyy kuitenkin antaa vettä, koska junamatka kestää yli 4 tuntia. Voin jo sielunsilmini kuvitella kuinka kissanpennut hyppäävät kantorepusta ulos tarjotessani niille vettä ja minä konttaan vikkelien tassuttelijoiden perässä pitkin junan käytäviä... Ratkaisuksi ajattelin sitä, että tarjoaisin kissoille veden vessassa. Jos pöntön kansi on kiinni niin eivät ne ainakaan kauaksi ehdi. Vesipullo ja juomakuppi on oltava mukana tietysti. Aluksi voisin yrittää laittaa vesikupin kantoreppuun ja sitten kun kissanpennut kuitenkin hyppäävät sieltä pois niin siirtää veden kupissa junanvessanpöntölle. Mielessä on käynyt muitakin ideoita, kuten ruiskulla veden työntämisestä suoraan kissan suuhun. Saa nähdä miten pärjään. Varmuuden vuoksi otan kissoille pentupannat mukaan ja kiinnitän niihin hihnan. Vaikka kissoja ei saisi taluttaa kuin vain sopivankokoisilla valjailla, uskon että paikoillaanpitämiseen panta + talutushihna sopii ihan hyvin.


Mitä pitäisi varata matkalle mukaan?

  • Kantokoppa, -laukku tai -reppu
  • Pehmusteet
  • Valjaat
  • Vettä ja vesikuppi (kosteaa ruokaa ja ruokakuppi)
  • Leluja
  • Synnyinkodista tutuntuoksuisia esineitä

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Odotusta

Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että aivan kaikki on valmiina Kharmaa ja Nemoa varten. Kiipeilypuu on sijoitettu ikkunan eteen tarkkailemista varten, pesät pehmustettu runsaalla määrällä peittoja. Kissavessa on sijoitettu rauhalliseen paikkaan ja täytetty kissanhiekalla. Ruokakupit, ruoho ja vesikupit odottavat paikoillaan täyttämistä ja ruokakaapissamme alkaa olla enemmän kissanruokaa kuin ihmisten ruokaa. Leluja on väkerretty ja osteltu. Nyt sitten vain puuttuu enää ne kissat... Kaikki ovat varmaan jo kyllästyneet mun ikuseen puheenaiheeseen: "Jospas minä kissan saisin..."

Terkuin, Miia

tiistai 4. syyskuuta 2012

Kiipeilypuu


Kharma ja Nemo saivat tänään huuto.netistä ostamani kiipeilypuun. Alunperin suunnitelmissa oli musta kiipeilypuu nettikaupasta, mutta kun löysin tämän puun, jossa on molemmille kissoille oma maja oli pakko vaihtaa suunnitelmaa. Kharman pesään laitoin runsaan punaisen viltin, jonka hapsut antavat ujolle tytöllemme hieman näkösuojaa. Nemon pesässä taas on pehmusteet mustasta keinoturkiksesta. Tässäkin on siis noudatettu nimikkovärejä. Kiipeilypuu siis toimii sänkynä ja leikkipaikkana, majojen välissä on riippukeinu. Ideana olisi vielä ripustaa puuhun leluja kissoille. Tässä puussa onkin monta tolppaa, johon teroittaa kynsiään! Leikkipaikan vieressä olevan lipaston päälle sijoitan vesikupin ja ruohoa. Ruokapaikka tulee keittiön rauhalliseen nurkkaan. 

maanantai 3. syyskuuta 2012

Miten vähentää kissasta johtuvia allergiaoireita?

Kissa-allergiset saavat oireita kissan hilseestä (ei karvasta), syljestä ja joskus jopa kissanhiekasta, tässä muutama neuvo allergiaoireiden vähentämiseksi:

  1. Jos oireet ovat pitkäkestoisia, harkitse allergialääkitystä. Myös lääkärin määräämä nenäsumute voi auttaa.
  2. Harjaa ja pyyhi kissa ulkona kostealla liinalla päivittäin.
  3. Poista ylimääräinen karva (joka sitoo hilsettä) esim. Furminator -laitteella.
  4. Älä päästä kissaa makuuhuoneeseesi.
  5. Ulkoituta kissaa säännöllisesti, jotta hilse irtoaisi.
  6. Vältä kissan pitämistä sylissä jos sen hilsettä ei ole harjattu.
  7. Valitse ruuaksi kissan ihoa hoitavaa ravintoa, näin ihon kunto paranee ja hilseily vähenee.
  8. Imuroi ja pyyhi pölyt asunnostasi päivittäin.
  9. Päästä kissasi valjaissa itsekeen ulos jos mahdollista.
  10. Pese kissa viikottain kissashampoolla.
  11. Rex, peterbald, siperiankissa, sfinx ja don sfinx allergisoivat kissaroduista vähiten. On kehitelty myös täysin allergisoimaton kissarotu Allerco, mutta se on myynnissä vain USA:ssa ja maksaa melko ruhtinaallisia summia. Narttukissoilta hilsettä erittyy hieman vähemmän.
  12. Pyyhi kissaa staattisella liinalla (esim. silkillä).
  13. Hanki ilmanpuhdistaja.
  14. Paperinarumatot ja vaatteiden kuivarumpuaminen saattavat auttaa.
  15. Vältä vaikeasti puhdistettavia ja nukkaisia kodin tekstiilejä, kuten karvaisia mattoja tai pitkiä verhoja. Pidä asuntosi helposti siivottavana. Pese kaikki tekstiilit kuukausittain.
  16. Pese kissan vuodevaatteet säännöllisesti.
  17. Pese kätesi niin usein kuin voit, käy päivittäin suihkussa.
  18. Ihminen voi siedättyä omalle kissalleen ajan kuluessa, mutta silti saada oireita muista kissoista, olon pitäisi helpottua muutamassa viikossa jos se ylipäätään on helpottuakseen. Jos olo käy allergian vuoksi mahdottomaksi sietää, ainoa vaihtoehto on etsiä kissoille uusi koti tai viedä ne eläinsuojaan.